Finanssialan digitalisaation uusi aalto: pankit, startupit ja teknologiajätit kilpailemassa kuluttaja-asiakkaista

aalto_muokattu-minOsallistuin viime viikolla Helsingissä toista kertaa järjestettyyn Future Digital Finance Forumiin. Tapahtuma käsitteli fintechiä eli finanssiteknologiaa. Tilaisuus oli erittäin onnistunut, puhujat poikkeuksetta todella hyviä ja puheenvuoroista virisi hyvää keskustelua yleisönkin keskuudessa. Myös ajankohtaiset tietosuoja-asiat olivat esillä. Ennen kaikkea Future Digital Finance Forum herätti paljon ajatuksia.

Fintech-sateenvarjon alta löytyy maailman suurimpia pankkeja ja vakuutusyhtiöitä sekä vanhempiensa autotalleista ponnistavia startup-yrittäjiä, unohtamatta myöskään Alibaban ja Applen kaltaisia teknologiajättejä. Fintech-kentän kaikenkarvaisten toimijoiden yhteinen nimittäjä on finanssialan uusien sovellusten, ideoiden ja liiketoimintamallien etsiminen ja kehittäminen. Nämä uudet tuotteet ja palvelut ovat vähintäänkin yhtä monenkirjavia kuin niiden kehittäjät.

Muutamia esimerkkejä mainitakseni virolaisten Kristo Käärmannin ja Taavet Hinrikuksen perustama TransferWise on vertaisalusta, jonka avulla tavalliset ihmiset voivat vaihtaa valuuttaa keskenään asioimatta pankkien tai forex-liikkeiden kanssa. Myös Danske Bankin näppärä MobilePay ja lähimaksun kännykkään tuovat OPn Pivo sekä Apple Pay voidaan leimata fintechiksi. Finanssisektorin digitalisaatio on tuonut mukanaan vertaislainat ja Kickstarterin kaltaiset joukkorahoitusalustat sekä täysin konttorittomat virtuaalipankit. Fintechiksi luetaan näiden lisäksi rahoituslaitosten sisäisiä prosesseja tehostavat ratkaisut. Esimerkiksi luottopäätöksiä tehdessä voidaan paikallisesta lainsäädännöstä riippuen hyödyntää lainanhakijasta kerättyjä henkilötietoja ja big dataa varsin merkittävissä määrin.

Rahoitusmaailma on todella mielenkiintoisten muutosvoimien kourissa. Jopa investointipankkiirien bonuksia koskeva debatti on saanut väistyä finanssisektorin digitalisaatiokeskustelun tieltä. Esimerkiksi kuluttajapankkitoiminnan kylkeen on syntynyt tulikuuma startupien tiimellyskenttä. Fintech mahdollistaa perinteistä pankkitoimintaa kevyemmän kulurakenteen, sillä eihän virtuaalipankilla ole edes sitä konttoria, jonka lattialle me tavikset voisimme tuoda hiekkaa kengissämme. Kuluttaja-asiakkaille suunnatut uudenlaiset arkea helpottavat sähköiset palvelut voivat olla varsin tuottoisaa bisnestä.

Ilmiön taustalla on lukuisia tekijöitä finanssikriisistä uusiin teknologian tuomiin mahdollisuuksiin. Etenkin kuluttajapuolen fintech-sovellusten  merkittävin mahdollistaja lienee kuitenkin älypuhelin ja aivan erityisesti iPhone. Vaikka Applen innovatiivisuus, tai sen väitetty puute, on ollut viime aikoina pilkan kohteena, niin  Apple antoi mobiilin internetin suurelle harppaukselle todellisen lähtölaukauksen esittelemällä ensimmäisen iPhonen tammikuussa 2007.

Helppokäyttöinen iPhone sai aikaan kambrikauden lajiräjähdykseen verrannollisen mobiilin internetin monimuotoistumisen todella lyhyessä ajassa. Jo toisen sukupolven malliin löytyi  App Storesta yhtiön mainoslausetta mukaillen sovellus lähes mihin tahansa tarpeeseen. Nämä sovellukset ovat tuoneet mobiilin internetin osaksi peruskäyttäjän jokapäiväistä elämää. Analytiikkayhtiö StatCounterin 1.11.2016 julkaiseman tutkimuksen mukaan internetin globaalista käytöstä jo 51.3% tapahtuu mobiililaitteilla. Ero on hätkähdyttävä, sillä perinteisten pöytäkoneiden ja läppärien osuus oli vielä lokakuussa 2009 lähes sata prosenttia. StatCounterin lukujen valossa ei liene epäselvää, että mobiilisovellukset tulevat muovaamaan finanssimaailmaa entisestään.

Älypuhelimien fintech-sovellukset kiinnostavat myös viranomaisia ja meitä tietosuojabloggaajia. Rahoitusalan perinteisillä toimijoilla on luonnollisesti suunnattomat resurssit ja vahva asiantuntemus huolehtia asiakkaidensa yksityisyyden suojasta, henkilötietojen asianmukaisesta käsittelystä ja kyberturvallisuudesta palveluiden digitalisoituessa. Sama ei välttämättä päde notkeisiin startupeihin tai edes finanssisektorille rymisteleviin teknologiayhtiöihin. Euroopan union tietosuoja-asetus ja käyttäjien kasvava huoli tietosuojakysymyksistä tarjoaa haasteiden lisäksi myös mahdollisuuksia kaikille fintech-kentän toimijoille. Tietosuoja- ja tietoturva-asioiden parissa työskentelevät eivät täysin syyttä suotta toitota, että yritysten kannattaisi tehdä yksityisyydensuojasta ikävän pakkopullan sijaan markkinointivaltti. Tämä neuvo ei ole juuri millään muulla toimialalla niin totta kuin fintechin parissa.

Käyttäjät saattavat yleisesti ottaen olla valmiita hyväksymään ties pikkupräntillä kirjoitettuja internetin ilmaispalveluiden käyttöehtoja. Fintech-palveluiden yleistyessä tämä voi muuttua, sillä suurin osa ihmisistä suhtautuu raha-asioihinsa ja taloudellisiin tietoihinsa asianmukaisella vakavuudella. Arveluttavan selfien päätyminen vääriin käsiin olisi äärimmäisen ikävää, mutta digilompakon äkillinen tyhjentyminen tai vuoden tilitapahtumien ilmestyminen nettiin harmittaa varmasti paljon enemmän. Asiakkaiden luottamuksen vahvistamiseksi avoimuus on erittäin tärkeää. Fintech-sovelluksia kehittävien lukijoidemme ja muidenkin mobiilin internetin tietosuojakysymyksistä kiinnostuneiden on syytä tutustua Hannu Järvisen mainioon kirjoitukseen ”’Blended approach’ ja muita vinkkejä tietosuojavaatimusten huomioimiseen käyttöliittymissä”.

Fintechiin olennaisesti liittyvät tietosuojakysymykset ovat niin laaja aihe, että kirjoitamme tästä aihepiiriistä varmasti lisää ja tätä pintaraapaisua kattavammin. Olemme toki sivunneet fintechiä myös aikaisemmin esimerkiksi kirjoittamalla kiinalaisesta ihmesovellus WeChatista sekä Brexitin vaikutuksista pilvipalveluihin. Future Digital Finance Forum järjestetään muuten seuraavan kerran huhtikuussa 2017 ja tapahtuma on varmasti käymisen arvoinen.