Trump, tiedustelu ja tietosuoja – nouseeko EU:n ja Yhdysvaltojen väliin digitaalinen muuri?

trumpetti

Donald Trumpin tietosuojanäkemykset eivät ole täysin yksiselitteisiä, mutta kiinteistömogulin on arveltu antavan amerikkalaiselle tiedustelukoneistolle entistä laajemman mandaatin kerätä ja käsitellä henkilötietoja.

Esimerkiksi CIA:n seuraavaksi johtajaksi aiotaan nimittää Mike Pompoe. Hän on NSA:n massatiedusteluohjelman innokas puolustaja. Ns. ”Facebook-tuomiosta” tunnetuksi tullut itävaltalainen tietosuoja-aktivisti Max Schrems ehti jo julistamaan Twitterissä Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisen henkilötietojen siirtoja koskevan Privacy Shieldin kuolleeksi.

Eurooppalaisen lainsäädännön puitteissa henkilötietoja ei voi noin vain siirtää Euroopan talousalueen ulkopuolelle sellaisiin maihin, joissa tietosuojan taso ei ole riittävä. Varsinkin Edward Snowdenin paljastusten myötä tietosuojan tason riittävyys Yhdysvalloissa on kyseenalaistettu ja esimerkiksi Privacy Shieldiä edeltänyt Safe Harbor -viitekehys julistettiin Euroopan unionin tuomioistuimessa pätemättömäksi. Tällä hetkellä henkilötietoja voidaan siirtää Yhdysvaltoihin esimerkiksi Euroopan komission mallisopimuslausekkeilla ja Privacy Shield -viitekehyksen puitteissa.

Vaikka Trump ei presidenttinä ajaisi mitään dramaattisia muutoksia tiedustelukäytäntöjen saralla, niin täytyy muistaa Yhdysvaltojen nykyisen massaurkinnan herättäneen valtavaa vastustusta Euroopassa jo vuosia sitten. Esimerkiksi mallisopimuslausekkeiden ja Privacy Shieldin riittävyydestä on kiistelty jo jonkun aikaa.

Kuten kaikki Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkijäristyksiä seuranneet tietävät, niin Donaldin Trumpin poliittiset suuntaviivat vaikuttavat hieman sekavilta. Yhtäältä Trump on kiirehtinyt pyörtämään hurjimpia vaalipuheitaan, mutta samalla valinnut ympärilleen hahmoja, jotka eivät todellakaan edusta mitään maltillisia keskitien kulkijoita.

Trump profiloitui vaalisirkuksen aikana vahvan turvallisuuspolitiikan takuumiehenä. Vallanvaihdon jälkeen isot saappaat odottavat kyberrintamalla muun muassa Kansasista kotoisin oleva kongressiedustaja Mike Pompeota ja kenraaliluutnantti Michael Flynniä. Tuleva CIA:n johtaja Pompeo on esimerkiksi ehdottanut Privacy Shieldin olemassaolon kannalta oleellisen massatiedustelua rajoittavan Presidential Policy Directive 28:n kumoamista. Michael Flynnillä puolestaan on tausta sotilastiedustelussa ja hän on vaatinut kovia otteita terrorismin vastaiseen taisteluun. Flynn ottaa hoitaakseen Trumpin turvallisuuspoliittisen neuvonantajan tehtävät.

Ei ole mitenkään mahdotonta, että eurooppalaisten tietosuojahuolet tulevat saamaan jatkossa entistä vähemmän huomiota osakseen Washingtonissa. Pompeon näkemyksistä huolimatta amerikkalaisilla tuskin on mitään suurta intressiä luopua esimerkiksi Privacy Shieldistä. Lopullinen sysäys Privacy Shieldin ja mallilausekkeiden romuttamiseen voi tulla kuitenkin Euroopasta. On varsin todennäköistä, että eurooppalaiset suhtautuvat republikaanien haukkasiipeen ja ”the Donaldiin” huomattavasti epäileväisemmin kuin presidentti Obaman valkoiseen taloon, vaikka Trump ei tekisikään massatiedostelupuolella yhtään mitään muutoksia.

Trumpiin kohdistuvat epäluulot lisäävät jo valmiiksi huomattavaa poliittista painetta EU:ssa rajoittaa henkilötietojen siirtoja Yhdysvaltoihin. Trumpin valinnan myötä esimerkiksi Signalin kaltaisten kryptattujen pikaviestipalveluiden suosio on ollut hurjassa nousussa, lehdistötietojen mukaan Signalin päivittäiset latausmäärät ovat pompanneet 400 prosenttia vaaleja edeltäneestä tasosta. Niin ikään kryptattua sähköpostipalvelua tarjoava Protonmail on raportoinut uusien käyttäjien määrän merkittävästä kasvusta Yhdysvaltojen vaalituloksen selvittyä, joten vaikuttaa siltä, että ainakin netin käyttäjät suhtautuvat entistä skeptisemmin Yhdysvaltojen tiedustelukoneistoon.

Henkilötietojen siirrot EU:sta Yhdysvaltoihin on myös ajankohtainen aihe, sillä Privacy Shield on tällä hetkellä tuomioistuimen käsittelyssä. Lisäksi vaikutusvaltainen WP29-työryhmä kritisoi Privacy Shieldiä kesällä ja ilmoitti tarkkailevansa tilannetta. Privacy Shield ei ole saavuttanut vielä laajaa suosiota liike-elämän keskuudessa ja voi olla, että Trumpin voitto vähentää yritysten mielenkiintoa Privacy Shieldiä kohtaan entisestään.

Jos Privacy Shield ja komission mallisopimuslausekkeet lentävät Safe Harborin seuraksi digihistorian roskakoriin, eikä korvaavaa järjestelyä henkilötietojen siirtoihin EU:n ja Yhdysvaltojen välillä saada aikaan, niin politiikan hullu vuosi 2016 saattaa jäädä historiaan myös läntisen maailman rajattoman internetin pirstaloitumisen merkittävänä virstapylväänä. Henkilötietojen siirrot Yhdysvaltoihin käsiteltäväksi tai tallennettavaksi ovat tärkeä osa esimerkiksi useita pilvipalveluita. Atlantin ylittävien datavirtojen tyrehtyminen tarkoittaisi myös kallista datalokalisaatiokehitystä Euroopassa. Datalokalisaation huomattavista taloudellisista haittavaikutuksista on kirjoitettu tässä blogissa aiemmin täällä.

Toisaalta Trump vaikuttaa olevansa siinä määrin ideologisesti joustava, että arvauksemme Yhdysvaltojen tulevien vuosien kyberturvallisuusstrategiasta lienevät yhtä tarkkoja kuin kahvinpuruista ennustaminen. Voihan olla, että aktiivisena sosiaalisen median käyttäjänä tunnettu Trump saattaa innostua tekemään merkittäviä tietosuojauudistuksia Yhdysvalloissa tutustuttuaan tarkemmin Euroopan unionin tietosuoja-asetukseen.