Tietosuojan ei pitäisi olla esteenä Suomen liikennejärjestelmän kehittämiselle

Tietosuojan ei pitäisi olla esteenä Suomen liikennejärjestelmän kehittämiselle

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi tänään selvityksen Parempia Väyliä – sujuvampaa liikennettä. Selvityksessä julkaistiin ministeriön kunnianhimoiset suunnitelmat Suomen autoverotuksen täysuudistukselle, jossa autoverotus siirtyisi pitkälti maanteiden käytön verottamiseen auton hankinnan verotuksesta. Myös polttoaine vero laskisi merkittävästi.

Jo ennen selvityksen julkaisua syntyi kohu yksityisyyden suojasta: ei voida hyväksyä, että autolla ei pystyisi liikkumaan ilman, että Isoveli valvoo ja seuraa. Selvitys osoitti huolen – ainakin alkuvaiheessa – perusteettomaksi: järjestelmä ei edellyttäisi autojen tarkkaan paikantamista, sillä kilometrimäärään perustuvassa maksussa ei ole väliä missä ajat. Lienee toki ilmeistä, että hyvin pian järjestelmää kehitettäisiin niin, että maksussa huomioitaisiin sijainti: on ymmärrettävää, että Helsingin keskustassa ajamisesta tulisi maksaa enemmän per kilometri kuin Muoniossa.

On ymmärrettävää, että yksityisyyden suoja nousee yhdeksi tämän uudistuksen vastustamisen kärjeksi: liikkumisen etävalvonta pystytään helposti kuvaamaan tietosuojan kannalta vaaralliseksi ja suorastaan tuhoisaksi järjestelmäksi.

Vielä äärimmäisempiä järjestelmiä on kuviteltavissa: voin helposti kuvitella järjestelmän, jonka puitteissa yksityinen yritys pystyy seuraamaan minun – ei autoni – liikkumista reaaliaikaisesti 24 h vuorokaudessa. Lisäksi sama firma pystyy bitti bitiltä seuraamaan kaikkea dataa mitä minun ja internetin välillä liikkuu. Hetkinen – kyseessähän on teleoperaattori! Jostain syystä teleoperaattorin todella laajat mahdollisuudet seurata henkilöä ja henkilön viestintää ulkomaailman kanssa ei ole herättänyt samanlaista kuohuntaa.

Voin kuvitella myös järjestelmän, jonka puitteissa yksityinen yritys pystyy seuraamaan jokaista taloudellista transaktiotani: yritys tietää palkkani ja muut tuloni, ja pystyy rivi riviltä seuraamaan, mihin käytän rahani. Kyseessä on luonnollisesti pankki. Ja vielä: voin kuvitella hakupalveluiden ja mobiilikäyttöjärjestelmien markkinajohtajan, joka kerää merkittävästä osasta maailman ihmisiä dramaattisen määrän tietoa ihmisten suostumuksella. Jotain syystä tämäkin ohitetaan olan kohautuksella. Tähän on jo totuttu, tämä on tuttua.

Uudet ilmiöt herättävät aina ymmärrettävästi huolta ja pelkoja. Tulevaisuutta ei kuitenkaan pidä pelätä. Digitalisoituminen tulee isossa kuvassa vääjäämättömästi lisäämään merkittävästi ihmistä koskevan reaalisaikaisen datan määrää verkossa. Jos emme tätä hyväksy, monet digitalisoitumisen tuomat hyödyt jäävät toteutumatta. Logistiikkaa koskevat uudistukset ovat digitalisaation ytimessä, ja odotettavissa on, että logistiikka on kahdenkymmen vuoden päästä jotain aivan muuta kuin tänään. Meidän ei kannata jarrutta tätä kehitystä. Päinvastoin, tätä kehitystä kannattaa johtaa edestä.

Tietosuoja-asetuksen tavoitteena on luoda lainsäädäntöpohja, jonka päälle pystymme rakentamaan digitaaliajan järjestelmiä niin, että ihmiset luottavat tietonsa olevan turvassa. Siksi on yritysten ja digitalisoitumisen intressissä, että tietosuoja-asetus on riittävän tiukka, ja sitä valvotaan riittävän hanakasti: ilman luottamusta järjestelmän toimintaan emme pääse nauttimaan digitalisoitumisen tuomista eduista.

Ei ole olemassa niin hienoa hanketta, etteikö sitä voisi tappaa tietosuoja-argumentilla. Tietosuojauutiset.fi:n mielestä tätä hanketta ei tietosuoja-argumentilla pitäisi tappaa.